Quay Landing Shiraz

Maa: Australia
Vuosikerta: ei tiedossa
Rypäle: Shiraz (100 %)
Alkoholiprosentti: 13,5 %
Hinta: 27,50 eur (3 litran hanapakkaus)
Kuva: Alko Oy

Uuden maailman Shiraz-viinit on perinteisesti tunnettu mausteisina ja varsin voimakkaina viineinä, jotka eivät ole olleet kaikkein helpoimpia maisteltavia, ainakaan aloittelijoille. Viime aikoina tästä muistisäännöstä on toistuvasti poikettu, ja nimenomaan australialaisten viinien kohdalla. Markkinoille on tullut shirazeja, jotka ovat olleet hädin tuskin edes keskitäyteläisiä, ja joiden keskeisin ominaisuus pippurisuuden sijaan on ollut hedelmäisyys.

Tämänkesäinen reissuviinimme on suorastaan poikkeuksellisen hyvä esimerkki tästä omituisesta trendistä. Vain kolmen litran hanapakkauksena Alkosta löytyvä Quay Landing Shiraz on viini, jota kokeneen maistelijan olisi sokkotestissä miltei mahdoton arvata shiraziksi. Niin täydellisesti hienon rypäleen tyypillisimmät ominaisuudet on saatu lopputuloksesta eliminoitua. Täyteläisen pippurisuuden on korvannut lipeäisyyteen vivahtava hedelmäisyys tai marjaisuus. Emme ole ihan varmoja kumpaa tässä on tavoiteltu. Kumpaakaan ei ole oikein saavutettu.

On mahdoton arvata, korjautuisiko tilanne varastoimalla, koska edes vuosikerrasta ei ole tietoa. Toisaalta en ole aivan varma kenen viinikellarissa on säilytystelineitä hanapakkauksille, saati mihin asentoon sellainen pitäisi siellä asetella. Viiniharrastuksen tyypillisiä pulmatilanteita.

Alkon antamissa suosituksissa neljäntenä mainitaan noutopöytäviini, mutta sen voisi saman tien nostaa suoraan ensimmäiseksi. On vaikeaa kuvitella sellaista oikeaa laaturuokaa, jonka kanssa tällainen tuote voisi aidosti toimia. Ainakaan emme usean kokeilun jälkeen ole sellaista vielä löytäneet. Suositeltavin kumppani viinille saattaisi olla jokin hyvin mieto suomalainen, lihaa sisältävä perinneruoka kuten karjalanpaisti. Tämäkin on pelkkä arvaus, koska emme suostu tällaista yhdistelmää kokeilemaan. Myös muut ruuat, joissa on mausteina suolaa ja pippuria, mutta ei mitään muuta, saattavat ehkä toimia.

Parasta viinissä on sen 13,5 prosentin alkoholipitoisuus, josta saa sentään edes vähän iloa irti; sekä melko kohtuullinen hinta, joka ei tosin sekään aivan vastaa laatutasoa. Jos tuotetta olisi saatavan normaalikokoisissa pulloissa, yhden sellainen hinta olisi hieman alle 7 euroa, mikä olisi ehkä euron viiva puolitoista yläkanttiin. Suosittelemme tätä tuotetta ensisijaisesti vastikään 18 vuotta täyttäneille, jotka haluavat örveltää edullisesti, ja joille juoman alkoholipitoisuus on makua oleellisempi tekijä.

Viiniharrastus vastaan suomalainen alkoholipolitiikka

Alkoholin suhde suomalaisten selvään enemmistöön näyttää niin kieroutuneelta, että viinejä käsittelevän blogin perustaminen epäilyttää jo kirjoittajaa itseäänkin heti ensimmäisestä virkkeestä lähtien. Se oli siis juuri tuo virke. Tuossa, juuri edellä. Mutta yritetään nyt kuitenkin.

Viini on alkoholijuoma, ja alkoholia sisältävät juomat ovat meillä kaikissa tilanteissa ongelmallisia. Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu, että kaikki mahdollinen alkoholi on juotava sitä mukaa kun sitä eteen ilmestyy, kirjaimellisesti siihen asti kunnes taju menee. Tarjottavan juoman maku ym. laatutekijät ovat tällöin yleensä toissijaisia. Jotta tämä kansalliseen geeniperimään istutettu taipumus saataisiin kontrolliin, on meillä sitten alkoholin jakelumonopoli Alko, jonka tehtävä on yrittää hillitä tätä suomalaisten muulla tavoin hallitsematonta taipumusta.

Suomi ei ole kuitenkaan maailman mittakaavassa rajattavissa yksittäiseksi saarekkeeksi. Sen, mitä Alko ei maahan tuo, pystyvät yksityishenkilöt tuomaan, vaikkakin toki paljon pienemmässä mittakaavassa. Kansaa on siis yritettävä lannistaa niin tekemästä, syistä jotka tavallaan kyllä ymmärrän, palataan niihin vielä. Näin ollen kaikki alkoholijuomiin liittyvä tiedottaminen on tehtävä mahdollisimman vaikeaksi, etteivät kansalaiset saa tietää mitä mahdollisesti olisi saatavilla, sekä myös juoda sitä kaikkea ensi tilassa.

Surkuhupaisimmillaan tämä näkyy missäpä muualla kuin Alkon omilla nettisivuilla, jossa kaikki tiedottaminen väkevistä alkoholijuomista on kokonaan pannassa, vaikka sama tieto on kyllä saatavilla paperille tulostetussa muodossa. Alkoholijuomista tiedottamiseksi lasketaan tietysti myös kaikki Alkon kontrollin ulkopuolella oleva nettikirjoittaminen, joka tarkoittaisi varmaankin sitä, että jos nyt rupeaisin tähän kohtaan listaamaan tuotetietoa esimerkiksi Alkossa myytävistä viskeistä tai konjakeista niin olisin varmaan saman tien jonkinlaisella mustalla listalla.

Sitä en kuitenkaan aio tehdä, sillä kiinnostukseni kohdistuu pelkästään viineihin, joista Alkokin pystyy ainakin vähän omilla sivuillaan kertomaan. Kovin pitkää aikaa ei kuitenkaan ole siitä, kun pohdittiin lakiesitystä joka rajoittaisi alkoholijuomien mielikuvamainontaa niin rankasti, että periaatteessa jopa viiniblogit olisivat joutuneet kieltolistalle. Aiheesta ei ole vähään aikaan kuulunut mitään uutta, mutta en kuitenkaan ihmettelisi, vaikka Päivi Räsänen kieltäisi mielellään tämänkin blogin, kunhan ehtii nähdä millaista tekstiä siihen tulee. Suosituksi tulleella google-haulla "Räsänen kieltäisi" voi muutenkin löytää kaikenlaista. Toivottavasti se auttaa jatkossa myös tämän blogin löytämisessä.

Mutta vaikka aidosti sivistyneen alkoholinkäyttäjän on tällä tavoin helppo naureskella päättäjille, on kyllä pakko myöntää, ettei heidänkään huolensa ole aivan tuulesta temmattu. Suomalaisten valtaenemmistö näyttää tosiaan olevan alkoholin kanssa totaalisen taitamaton, kuten edellä tavallaan jo todettiinkin. Heidän sairaanhoitokuluistaan kertyy varmasti yhteiskunnalle sen verran iso rasite, että päättäjien on pakko yrittää huomioida asia päätöksenteossa, olivatpa sen lopputulokset kuinka tahattoman koomisia hyvänsä.

Viinin juominen ei ole, tai oikein tehtynä sen ei ainakaan pitäisi olla humalahakuista toimintaa. Viinin juominen on nautiskelua, jonka ohessa kyllä saavutetaan hyvin lievä humaltumisen aste, mutta se ei kuitenkaan ole toiminnan ensisijainen motiivi. Viini on nautintoaine, mutta nautintoa siinä tuo maku, eivät humalluttavat ominaisuudet, ja erityisesti se millä tavoin tuo maku reagoi viinin kanssa nautittavien ruokien ominaisuuksiin. Millä tavoin viinin maku voi jopa täysin muuttua riippuen siitä, mitä nuo kyseiset ruuat ovat. Viini on taianomainen nautinnon lähde, joka kuten kaikkien aikojen viinielokuva Sideways (2004) hyvin kiteyttää:

"I love how wine continues to evolve. How every time I open a bottle it's going to taste different than if I had opened it on any other day. Because a bottle of wine is actually alive. It's constantly evolving and gaining complexity."

Juuri tämä on se näkökulma, josta haluan viinejä lähestyä. Unohtakaa, että kyseessä on edes alkoholijuoma. Se on joka tapauksessa toissijaista. Räsänen kieltäisi, mutta tässä blogissa pyritään silti jakamaan vinkkejä maistamisen arvoisista viineistä, jotka pystyvät lisäämään elämän nautittavuutta pieninä annoksina, lasillinen kerrallaan.